Maakuntien rakennukset 5 euron kolikko Satakunta ( UNC )


Toisessa kolikkosarjassa 2 ja 1 euron kolikoihin on kuvattu ruhtinas Albert II. 10, 20 ja 50 sentin kolikoiden kuva-aiheena on ruhtinas Albertin monogrammi. 1, 2 ja 5 sentin kolikoissa on Monacon ruhtinaiden vaakuna.


Ranskan eriarvoisissa kolikoissa on jokaisessa eri kuva-aihe. Yksi liikkeessä oleva kolikkosarja sisältää 1, 2 ja 5 sentin kolikot ja kaksi muuta sarjaa 1 ja 2 euron sekä 10, 20 ja 50 sentin kolikot. 1, 2 ja 5 sentin kolikoiden kuva-aiheena on nuori Marianne, joka symboloi pyrkimystä kohti vakaata ja kestävää Eurooppaa. Kuva-aiheen on suunnitellut Ranskan rahapajan kaivertaja Fabienne Courtiade.

Ensimmäisessä sarjassa 2 euron kolikon kuva-aiheena on ruhtinas Rainier III. 1 euron kolikossa ovat kuvattuina ruhtinas Rainier III sekä prinssi Albert. 10, 20 ja 50 sentin kolikoissa on ruhtinaan sinetti. 1, 2 ja 5 sentin kolikoissa on Monacon ruhtinaiden vaakuna.

Pojan viiden euron kolikko on Suomen Rahapajan lyömä maakuntaraha

Kolikkoa on rajoitettu liikkeeseen vain 4 000 kappaletta, ja se tulee yleisön saataville 65 euron kappalehintaan. Kiinnostuneet voivat ostaa sen .

Ranskan eriarvoisissa kolikoissa on jokaisessa eri kuva-aihe. Yksi liikkeessä oleva kolikkosarja sisältää 1, 2 ja 5 sentin kolikot ja kaksi muuta sarjaa 1 ja 2 euron sekä 10, 20 ja 50 sentin kolikot.

Liikkeessä on kaksi kolikkosarjaa.Ensimmäisessä sarjassa 2 euron kolikon kuva-aiheena on ruhtinas Rainier III. 1 euron kolikossa ovat kuvattuina ruhtinas Rainier III sekä prinssi Albert. 10, 20 ja 50 sentin kolikoissa on ruhtinaan sinetti. 1, 2 ja 5 sentin kolikoissa on Monacon ruhtinaiden vaakuna.Toisessa kolikkosarjassa 2 ja 1 euron kolikoihin on kuvattu ruhtinas Albert II. 10, 20 ja 50 sentin kolikoiden kuva-aiheena on ruhtinas Albertin monogrammi. 1, 2 ja 5 sentin kolikoissa on Monacon ruhtinaiden vaakuna.

Rahapaja laski viime viikon lopulla myyntiin Hämeen maakuntarahan. Maakuntarahat on lyöty lähinnä keräilijöiden iloksi, mutta viiden euron kolikot ovat myös ihan oikeita ja laillisia maksuvälineitä.


Arvokkaat euron kolikot ja setelit: näistä merkeistä tunnistat

Euroalueen jäsenvaltiot voivat laskea liikkeeseen myös kansallisia . Useimmiten juhlarahat lyödään jostakin jalometallista, tavallisimmin ja eräät . Juhlarahat ovat euroarvoisia, mutta ne ovat laillisia maksuvälineitä vain liikkeellelaskumaissaan. Juhlarahan nimellisarvo ei saa olla mikään tavallisten käyttökolikoiden nimellisarvoista. Juhlarahojen myyntihinta on kuitenkin yleensä korkeampi kuin niiden nimellisarvo, ja sen vuoksi ne eivät käytännössä liiku maksuliikenteessä, vaan päätyvät suoraan keräilijöille.

Uusi 5 euron kolikko lanseerattu

Väärän kartan kakkonen on asiantuntijan mukaan harvinaisista Suomi-euroista tällä hetkellä arvokkain. Huutokaupoissa kolikon myyntihinta on noin 40–60 euroa.

Viiden euron kolikko kierrossa Turun seudulla

”Vuosien mittaan on päätelty, että näitä virheellisiä kahden euron kolikoita olisi lyöty 55 000. Sitä, kuinka paljon loppujen lopuksi päätyi kiertoon, voi vain spekuloida”, Manninen sanoo.

Harvinainen kolikko voi olla parin tuhannen euron arvoinen

Suomi valitsi kolme kuva-aihetta, jotka edustavat samaa tyyliä kuin aiemmat markan kolikot. 1, 2, 5, 10, 20 ja 50 sentin kolikoiden kuva-aiheena oleva vaakunaleijona on jäljennös kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnittelemasta mallista. Vaakunaleijonaa on aikojen saatossa käytetty useissa suomalaisissa kolikoissa, esimerkiksi 1 markan kolikossa vuosina 1964–2001.

5 euro 2003 Jääkiekon MM-kisat

Vuonna 2006 Suomen rahapajalla tapahtui vahinko. Kahden euron kolikoiden klaava- eli arvopuolella kuului näkyä vain Euroopan unioniin kuuluneet maat. Seuraavana vuonna oli tarkoitus siirtyä kaikilla Euroopan mailla varustettuun karttaan. Uudistettu kartta livahti kuitenkin osaan suomalaiskolikoista jo loppuvuodesta 2006.

Suomi 5 € 2010-2011 Maakuntarahat kaikki 9 kpl

1 ja 2 euron kolikoiden kuva-aiheena on Maltan ritarikunnan tunnus. Ritarikunta hallitsi Maltaa vuosina 1530–1798, ja tuona aikana tämä kahdeksankärkinen risti alettiin yhdistää koko saareen. Nykyisin sitä kutsutaankin usein maltanristiksi.