Katso myös toimittaja Antti Kurran video palkkakoneesta:


A:n työtehtävä on työn vaativuuden arvioinnin perusteella kuulunut työehtosopimuksen tasolle 2 journalistiset ammattitehtävät. A:n päätehtävänä on ollut journalistinen uutistyö ja kuvaaminen. A:n työtehtävään on kuulunut olennaisessa määrin journalistista kuvaamista, jolloin oikea vaativuusryhmä on IIb. Työehtosopimuksen vaativuusryhmään IIb kuuluu journalistisia ratkaisuja edellyttävä uutis- ja artikkelityö, joka on selvästi vaativampaa kuin tason IIa tehtävät tehtävän edellyttämän osaamisen, päätöksenteon tai vastuun osalta. Vaativuusryhmään IIb kuuluvat journalistiset ammattitehtävät, jotka edellyttävät itsenäistä tietolähteiden etsimistä, käyttämistä ja taustojen selvittämistä. Erotuksena palkkaryhmään IIa kuuluville tehtäville palkkaryhmään IIb kuuluville journalistisille ammattitehtäville on tyypillistä, että työntekijä usein itse päättää työn tekemisen tapojen lisäksi myös juttujen aiheet. A:n tekemä työ on ollut tyypillistä työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä IIb vaativuusryhmään kuuluvaa itsenäistä toimittajan työtä. A:n työ ei ole ollut vaativuustasolle III kuuluva journalistinen vastuutehtävä.


Palkkion määräytymisperusteena tulee huomioida näyttelijän työkokemus (vrt. kokemuslisä), koulutus ja ammatinhallinta. Palkassa tulee huomioida henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osuus 5 vuotta 5 % ja 10 vuotta 10 %.

Lehden sisällöstä päätettiin yhdessä kaikkien lehdessä työskentelevien kanssa. Toimitusjohtaja C oli kokonaisvastuussa lehden journalistisesta sisällöstä ja julkaisemisesta. C olisi A:n työsuhteen aikana voinut ottaa päätoimittaja -nimikkeen itselleen jo aiemmin, mikäli nimikkeellä olisi jotain tekemistä todellisen vastuuaseman kanssa.

”Eri toimittajien tulot ja työpäivien pituudet vaihtelevat paljon.

It-alan palkka- ja arvotutkimuksemme on osoittautunut todelliseksi runsaudensarveksi alan palkkakehitystä arvioitaessa. Uskonkin, että tulemme avaamaan it- ja ohjelmistoalan palkkoja vielä useammassa jutussa. Seuraavana voisimme selvittää esimerkiksi sitä, minkälaisten it-substanssien parissa työskentelevät tienaavat parhaiten ja mikä on ohjelmistokehittäjien, johtajien ja yrittäjien palkkojen ero.

Ja jos on vähän varovainen neuvottelija, niin palkka jää helposti laahaamaan jo alusta saakka, mikä ei oo välttämättä mitenkään sidoksissa siihen, miten osaava tekijä on tai tulee olemaan.

Sit kun käyt mahdollisesti jotain neuvotteluja toisen talon kanssa, saat ainakin yhden referenssin, mitä vastaavista hommista ollaan valmiita maksamaan, ja mukavampi niitä palkkaneuvotteluja on sen jälkeen käydä, vaikkei vanhasta firmasta mihinkään olisi lähdössäkään.

Noin niin kuin Jambo tuossa kirjoitteli minä tätä näkisin edistettävän, jos vanhaan firmaan jäämisessä ei muuten ole ongelmaa kuin että kokee palkan laahaavan.

Kuuden kuukauden säännön verovapaus voi tulla kysymykseen vain, jos toimittajan ja suomalaisen lehden välillä on työsuhde ja toimittajan tulo on palkkaa. Osoituksena työsuhteen olemassaolosta voidaan pitää mm. sitä, että lehti perii maksamastaan korvauksesta työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksun sekä maksaa työnantajan sosiaaliturvamaksun.

Työsuhteen alussa työnantajan edustaja C ja A kävivät keskustelun siitä, haluaako A ottaa päätoimittajan nimikkeen/tittelin itselleen. Samoin oli menetelty A:n edeltäjänä työskennelleen toimittajan kanssa. C:n tarkoituksena oli, että tehtävänimike voi myöhemmin hyödyttää A:ta esimerkiksi työnhaussa ja tästä myös keskusteltiin. A halusi ottaa päätoimittajan tittelin itselleen. Työnantajan tarkoituksena ei ollut, että päätoimittajan nimike vaikuttaisi sovittuun toimenkuvaan tai palkkaukseen. Nimikkeen muutoksella ei myöskään todellisuudessa ollut vaikutusta työtehtäviin tai palkkaukseen.


Mikä palkanmaksujärjestelmä teillä on?

Mikä on koulutustason vaikutus ohjelmistokehittäjän palkkaan? Selvä sikäli, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ansaitsevat noin 800 euroa enemmän, kuin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet.

Käytössä on Populus-palkanmaksujärjestelmä, jonka toimittaja on CGI.

Työtuomioistuin on lausunnossaan TT 2010:137 todennut, että jos päätoimittajan nimikkeellä työskentelevä työntekijä kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin, hänen palkkaluokkaansa sijoittuminen tulee ratkaista työehtosopimuksen mukaisesti tehtävän vaativuuden perusteella. Työtuomioistuimen mukaan, kun palkkaluokkaan sijoittuminen tehdään tehtävän vaativuuden perusteella, ei päätoimittajan muodollis-juridinen asema yksistään merkitse sitä, että hänet tulisi sijoittaa palkkaluokkaan IIIa, vaan ratkaisevaa on hänen tekemiensä työtehtävien vaativuus.

Paljonko palkkaa eri työtehtävistä maksetaan?

C olisi koko A:n työsuhteen ajan voinut olla nimettynä vastaavaksi toimittajaksi. Joka tapauksessa C on ollut tosiasiallisessa kokonaisvastuussa lehden journalistisesta sisällöstä ja julkaisemisesta. C:n osaamisella, koulutuksella tai työkokemuksella ei ole mitään merkitystä sen arvioinnissa, mikä on ollut A:n tosiasiallinen toimenkuva ja työtehtävät B:n Sanomissa. Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä perustuu työtehtävän vaativuuteen ja A:n oikea vaativuusryhmä tulee arvioida työehtosopimuksen mukaisten vaativuustekijöiden perusteella.

Paljonko palkkaa eri työtehtävistä maksetaan?

Turha haukkua toimittajia, jos et itsekään kerro kun sinulle sopivat asiat. Kokkila mainitsi, että myös johtajien palkkoja tulisi laskea ja että häntä välillä hirvittää nykyinen meno, jossa yritysjohtajien palkkoja nostetaan samalla kun työntekijöiltä leikataan. Toisaalta hän myös puolusti suuria palkkoja, jos ne tuovat hyvinvointia suomeen.

Paljonko palkkaa eri työtehtävistä maksetaan?

Minusta ei näytä siltä, että kaikki tekevät työtä. Kaikki eivät edes halua. Ne, jotka ovat koko aikuisikänsä tehneet työtä, saavat nauttia vähänlaisesti sen tuloksista. Herää kysymys, menisikö paremmin, jos ei olisi tehnyt työtä. Olisiko keksitty joku perustulo, jota olisi maksettu kaikille? Ei, koska kenellekään ei tullut edes mieleen, että jos siivoaa kotonaan ja hoitaa omat lapsensa, tai perheenäiti tekee ruokaa kotona, yhteiskunta maksaisi siitä. Mitä nyt lapsilisien muodossa tietysti. Olisihan se tietysti ollut mukava opiskella, jos joku olisi maksanut siitä palkkaa. Mutta eipä siinä mitään, kaikki 18 vuotta täyttäneet vaan saamaan perustuloa, tekivätpä mitään, tai eivät (kotonaaankaan). Ei siinä paljon paina, jos joku on ollut 50 vuotta työelämässä, eikä tule eläkkeellään toimeen. Ei paina sekään, että jotkut ovat syystä tai toisesta pelkällä kansaneläkkeellä tai takuueläkkeellä. Siinä on vain se ero, että nämä eläkkeensaajat ovat yleensä vähintään 60-vuotiaita ja varmasti tehneet jotakin siihen ikäänsä. Heille on siis joku peruste maksaa. Vaikka ei olisi tehnyt muuta kuin hoitanut kotiaan, siitäkin kuuluu eläke, mutta jos vasta suunnittelee sitä, tai mahdollisesti rekisteröityä palkkatyötä, ei ole perustetta ryhtyä maksamaan perustuloa 18 ikävuodesta alkaen. Maksettakoon sitten, joko perustulon tai takuueläkkeen nimisenä, kun on vähän jo nähty maailmaa ja ymmärretty, miten tämä yhteiskunta pysyy pystyssä. Ja ehkä tehty oikeasti jotakin hyödyllistä. Alaikäraja voisi olla 50 vuotta, mikä ei olisi este maksaa toimeentulotukea, asumistukea yms. jo aikaisemmin ja mieluusti nykyisellä asumisen hinnalla asumistukea herkemminkin kuin nykyisin.