Myös yläkerran vintageliike Kasino etsii uutta osoitetta
Viaporin pommituksen jälkeen katsottiin aiheelliseksi linnoittaa Lauttasaarta paremmin, olihan saarelle yritetty jopa maihinnousua ja sillä oli lisäksi oma strateginen asemansa Viaporin läntisessä sivustassa. Vuoden 1855 lopulla ja 1856 keväällä valmistuivat Lauttasaaren ensimmäiset tykkipatterit Veijarivuorenniemeen, Särkiniemeen, Länsiulapanniemeen ja mahdollisesti myös Vaskiniemeen. Vuonna 1856 valmistui myös ‘Paronin sotatieksi’ kutsuttu huoltotie Munkkiniemestä Kuusisaaren, Lehtisaaren ja Kaskisaaren kautta Lauttasaareen. Seuraava vaihe saaren linnoittamisessa tapahtui vuonna 1878, jolloin Krimin sodan aikaiset tykkipatterit uusittiin. Vuonna 1885 rakennettiin uusia, kivivahvisteisia pattereita ja parannettiin vanhoja. Vuodelta 1885 on peräisin myös kallioon louhittu ruutivarasto Särkiniemessä. Lauttasaaren tykkipatterit riisuttiin erillisellä päätöksellä aseista vuonna 1895.
Toinen kirkollinen elementti liittyy nykyisin Munkkiniemen peruspiiriin kuuluvaan Lehtisaareen. Sen omistuksen historia ulottuu 1300-luvulle. Tuolloin eräät Helsingin pitäjän talonpojat lahjoittivat Pyhän Laurin kirkolle maa-alueita, muun muassa Lehtisaaren. Ehtona oli, että kirkossa pidettäisiin ajasta aikaan sielunmessuja, esirukouksia, joiden kohteena olivat lahjoittajien, heidän perheittensä ja jälkikasvunsa sielujen pelastus. Erinäisten seurakuntamuutosten ja omistusjärjestelyjen jälkeen Lehtisaaresta yksi kolmannes kuuluu Helsingin seurakuntayhtymälle ja kaksi kolmannesta Vantaan seurakuntayhtymälle. Sielunmessuja ei ole pidetty sitten reformaation ja korkealta juridis-teologiselta taholta on todettu, ettei lahjoituksen ehto ole enää voimassa. Toisaalta voitaisiin kysyä eikö lahjoitus olisi palautettava lahjoittajien perillisille, koska ehtoa ei ole täytetty. Eri asia on voitaisiinko oikeudenomistajia enää löytää. Vaikka Lehtisaaren kappelissa ei pidetä sielunmessuja eikä nykyään muitakaan messuja, on Lehtisaaressa sentään Pyhän Laurin tie.
Sota-aika merkitsi kehityksen pysähtymistä. Pitkään valmisteltu Helsingin lähialueiden liittäminen pääkaupunkiin tapahtui vuoden 1946 tammikuun 1 päivänä. Munkkiniemen yhdyskunta lakkasi. Toisaalta Helsinki otti huolekseen muun muassa kunnallistekniikan, joka oli ollut Stenius-yhtiön tehtävänä. Eräiltä osin se ei aina vastannut odotuksia. Stenius -yhtiö oli joka tapauksessa eräs tienraivaaja aluerakentamisen kohdalla. Aivan aiheellisesti yhtiön voimahahmo, maisteri Sigurd Stenius on perheineen saanut viimeisen leposijan Sigurd Steniuksen puistossa Munkkinimen eteläkärjessä. 1950- luku merkitsi rakennustoiminnan elpymistä. Se ulottui aikaa myöten myös Kuusisaareen, Lehtisaareen ja nykyiseen Munkkivuoreen.
Synttäreiden kunniaksi satsi printtejä second hand paitoihin
Aikojen saatossa Munkkiniemi on muotoutunut omaleimaiseksi alueeksi, joka hallinnollisesti on Läntisen suurpiirin Munkkiniemen peruspiiri. Sen osa-alueita ovat Vanha Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Talinranta, Kuusisaari ja Lehtisaari ynnä Kaskisaari. Kullakin näistä on oma identiteettinsä. Tämä tosiasia on syytä muistaa esimerkiksi seurakunnallista toimintaa suunniteltaessa Munkkiniemen kartanorakennus tontteineen siirtyi Ramsay-suvulta 1927 yksityisomistukseen. Rakennus koki kovia ja sen purkamistakin suunniteltiin. Helsingin yliopiston Eteläsuomalainen osakunta kuitenkin hankki sen omistukseensa 1963. Kun osakunnalla ei kuitenkaan ollut mahdollisuuksia sen kunnostamiseen, rakennus myytiin 1965 Kone Oy:lle, joka entisöi sen nykyiseen loistoonsa.
Erityisesti on mainittava Munkkiniemen sankarihautausmaa, joka vihittiin käyttöön 14.3.1940.
Lehtisaari ( ) on ja osa-alue kaupunginosassa . Lehtisaaren osa-alueeseen kuuluvat myös kaakossa sijaitseva pienempi sekä evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän leirisaarena käytetty . Itse Lehtisaaresta poiketen Kaskisaari ja Mustasaari kuitenkin kuuluvat eikä Munkkiniemen kaupunginosaan.
Lehtisaaren kautta kulkee Munkkiniemestä puolelle , ja :lle johtava . Tiehen kuuluu pienehkö silta Lehtisaareen sekä pidempi silta Lehtisaaresta Otaniemeen lähelle . Lehtisaaresta on silta myös Kaskisaareen, jonne johtaa kapea ja mutkitteleva Lehtisaarentie ja josta kulkee kevyen liikenteen silta Lauttasaareen.